Kieli ja saavutettavuus

Digitaalisten palvelujen saavutettavuudella tarkoitetaan, että verkkosivustot ja mobiilisovellukset ovat sellaisia, että kuka tahansa voi niitä käyttää ja ymmärtää, mitä niissä sanotaan. Saavutettavuus edistää yhdenvertaisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa. Selkeä kieli on keskeinen osa hyvää saavutettavuutta.

Saavutettavuuden osa-alueet

Kaaviokuva saavutettavuuden osa-alueista: tekninen toteutus, helppokäyttöisyys ja ymmärrettävyys.

Kun digitaalisia palveluja suunnitellaan ja tehdään saavutettaviksi, on hyvä huomioida kaikki kolme saavutettavuuden osa-aluetta.

  • Tekninen saavutettavuus tarkoittaa, että palvelussa noudatetaan verkkosisältöjen saavutettavuusohjeita (WCAG). Teknisesti saavutettava palvelu toimii hyvin erilaisilla päätelaitteilla ja avustavilla teknologioilla.
  • Helppokäyttöisyys tarkoittaa, että palvelu on helppo hahmottaa ja palvelua on vaivatonta käyttää.
  • Ymmärrettävyys tarkoittaa, että palvelussa käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Käsite kognitiivinen saavutettavuus kattaa sekä helppokäyttöisyyden että ymmärrettävyyden. Tällöin verkkopalvelu on suunniteltu ja toteutettu sellaiseksi, että sitä on mahdollisimman helppo käyttää ja sieltä löytyvää tietoa on helppo ymmärtää.

Kielen ymmärrettävyydestä voidaan käyttää myös termiä kielellinen saavutettavuus. Termi ei ole vielä täysin vakiintunut, joten tässä työkalupakissa käytetään yleisemmin käsitettä selkeä ja saavutettava kieli.

Kieli ja lain vaatimukset

Digipalvelulaissa säädetään saavutettavuuden vähimmäisvaatimuksista verkkopalveluissa ja mobiilisovelluksissa. Lain vaatimukset keskittyvät pääosin tekniseen saavutettavuuteen eikä laki suoraan ohjeista tai linjaa kognitiivista tai kielellistä saavutettavuutta. 

Digipalvelulain perusteluissa vaatimus digipalvelun ymmärrettävyydestä ulottuu kuitenkin myös kieleen. Perusteluissa mainitaan, että digipalveluissa olisi:

  • käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää yleiskieltä (hallintolain mukaisesti)
  • käytettävä tietyissä tapauksissa selkokieltä
  • käytettävä tietyissä tapauksissa sisällön esittämiseen kuvia, grafiikkaa tai video- tai ääniaineistoja
  • turvattava kielelliset oikeudet (kielilakien mukaisesti)
  • tarjottava perusoikeuksien keskeinen sisältö myös kuvitettuna selkokielenä.

Kielen selkeys ja ymmärrettävyys on ollut tavoitteena hallinnossa jo vuosikymmeniä. Suomi on myös ollut ensimmäisiä maita, joissa virkakielen ymmärrettävyydestä on säädetty. Tästä huolimatta digipalvelujen saavutettavuuden edistäminen on keskittynyt pääosin teknisen saavutettavuuden edistämiseen. Tämän työkalupakin avulla haluamme lisätä tietoisuutta selkeän kielen keskeisestä roolista osana digitaalisen palvelun saavutettavuutta.

Selkeä ja ymmärrettävä kieli on täysin olennainen osa saavutettavaa ja helppokäyttöistä verkkopalvelua.

Dipalveluissa selkeän kielen merkitys korostuu

Digipalvelussa asiakas toimii pääosin erilaisten tekstien varassa, eikä verkossa ei ole kasvokkaista vuorovaikutusta tukemassa tiedon jäsentymistä. Kielellä on suuri merkitys käyttäjän toimintaan. Digipalvelun hyvä käyttäjäkokemus syntyy siitä, että käyttäjä osaa käyttää palvelua toivotulla tavalla, ja käyttäjälle tulee tunne, että hän osaa toimia oikein.

Digipalvelun saavutettavuus voi toteutua vasta, kun palvelussa käytetty kieli on selkeää ja ymmärrettävää.

Teksti on aina osa isompaa kokonaisuutta

Tekstit kirjoitetaan aina jotakin tarkoitusta varten ja jossakin kontekstissa. Niiden näkökulmaan, rakenteeseen ja tyyliin vaikuttaa, mitä halutaan saada aikaan ja ketä halutaan auttaa. Toisaalta tekstit tuotetaan aina johonkin julkaisukanavaan.

Teksti palveleekin tarkoitustaan parhaiten silloin, kun sen suunnittelussa otetaan huomioon kaikki seuraavat seikat:

  • organisaation tavoite ja viestittävän palvelun ydin
  • kohderyhmän palvelu- ja tiedontarpeet
  • verkkopalvelujen kokonaisuus, jonka osana teksti julkaistaan.
Graafinen kuvio, jossa kuvattu, miten teksti on aina osa isompaa kokonaisuutta. Kuvassa esitetty asia avattu sivun tekstissä.

Nämä seikat ovat tärkeä lähtökohta myös selkeissä ja saavutettavissa verkkoteksteissä.

Onko teksti sellaista, jota lukija odottaa lukevansa tässä kanavassa? Keskitytäänkö siinä olennaiseen? Entä toteutuuko saavutettavuus myös muissa sisällöissä palvelupolun varrella?

Selkeän kielen tavoitteet voidaan saavuttaa, kun lähtökohdaksi otetaan omien asiakkaiden tarpeet sekä palvelujen kokonaisuus.