Kieli ja saavutettavuus

Saavutettavuus edistää yhdenvertaisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa. Selkeä kieli on puolestaan keskeinen osa hyvää saavutettavuutta.

Saavutettavuus on yhdenvertaisuutta

Saavutettavuus edistää kaikkien ihmisten mahdollisuutta toimia yhdenvertaisesti digitaalisissa palveluissa. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni pystyy käyttämään digitaalista palvelua itsenäisesti ja helposti.

Saavutettava digitaalinen palvelu ottaa huomioon käyttäjät, joilla on jokin digipalvelujen käyttöä haittaava este, esimerkiksi aistivamma, fyysinen tai motorinen rajoite tai kognitiivisia haasteita. Saavutettava palvelu huomioi myös palvelun erilaiset käyttötavat ja -tilanteet, erilaiset päätelaitteet ja apuvälineet, esimerkiksi verkkopalvelun käytön mobiililaitteilla tai ruudunlukijaohjelmistoilla.

Hyvä saavutettavuus ei kuitenkaan kosketa vain niitä, joilla on käyttöä rajoittava este. Hyvästä saavutettavuudesta hyötyvät kaikki käyttäjät, ja tilapäinen tarve erityisen saavutettavalle palvelulle voi tulla eteen kenelle tahansa. Esimerkiksi tekstitetty video on hyödyllinen myös kuulevalle käyttäjälle, koska videota on helppo katsoa mobiililaitteella ilman ääniä vaikkapa ruuhkabussissa. Samaten verkkopalvelun värien oikea kontrasti hyödyttää myös jokaista normaalisti näkevää kirkkaassa auringonpaisteessa.

Saavutettava palvelu on erityisen tärkeää juuri esteellisille käyttäjille, mutta meistä jokainen hyötyy siitä, että digitaaliset palvelut rakennetaan mahdollisimman helppokäyttöisiksi ja saavutettaviksi.

Digitaalisten palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää huomioida kaikki kolme saavutettavuuden osa-aluetta: tekninen saavutettavuus, helppokäyttöisyys ja sisältöjen ymmärrettävyys.

Teknisesti saavutettava palvelu toimii teknisesti oikein

Tekninen saavutettavuus tarkoittaa, että palvelussa noudatetaan teknisiä saavutettavuusvaatimuksia ja palvelu toimii hyvin erilaisilla päätelaitteilla ja avustavilla teknologioilla.

Saavutettavuuden vähimmäisvaatimuksista verkkopalveluissa ja mobiilisovelluksissa säädetään digipalvelulaissa. Lain mukaan digitaalisen palvelun ja sen sisältöjen pitää täyttää sille asetetut tekniset saavutettavuusvaatimukset eli eurooppalaisen standardin EN 301 549 määrittelemät tekniset vaatimukset.

Standardin pohjana ovat Verkkosisällön saavutettavuusohjeet eli Web Content Accessibility Guidelines (WCAG). Kyseessä on kansainvälinen ohjeisto ja kriteeristö verkkoteknologioilla toteutetuille palveluille.

Helppokäyttöinen ja selkeä palvelu on kognitiivisesti saavutettava

Teknisten saavutettavuusvaatimusten noudattaminen ei takaa sitä, että digipalvelu olisi täydellisen saavutettava. Saavutettavuusvaatimuksissa ei juurikaan oteta huomioon digitaalisen palvelun käytettävyyttä tai sisältöjen ymmärrettävyyttä. Nämä ovat kuitenkin erittäin tärkeitä tekijöitä saavutettavuudessa kokonaisuutena.

Kun puhutaan palvelun käytettävyydestä tai helppokäyttöisyydestä ja sisältöjen ymmärrettävyydestä, käytetään yleensä käsitettä kognitiivinen saavutettavuus. Kognitiivisesti saavutettavassa verkkopalvelussa on intuitiivinen käyttöliittymä ja palvelua on vaivatonta käyttää.

Kognitiivisesti saavutettavassa verkkopalvelussa on muun muassa

  • selkeä valikkorakenne
  • toiminnot sijoitettu tuttuihin paikkoihin
  • käytetty tuttuja painikkeita ja kuvakkeita
  • käyttäjää auttava selkeitä hakutuloksia tuottava hakukone
  • mahdollista saata tietoa eri muodoissa: tekstinä, äänenä, videoina
  • loogiset ja yhdenmukaiset käyttöliittymät ja sisältöjen esitystavat
  • selkeää ja helposti ymmärrettävää tekstiä.

Kognitiivisessa saavutettavuudessa otetaan siis huomioon hyvin samoja asioita kuin käytettävyydessä tai käyttäjäystävällisyydessä, jotka ovat monille verkkopalvelujen suunnittelijoille ja kehittäjille jo entuudestaan tuttuja. Käytettävyyden suunnittelussa lähtökohtana on useimmiten keskivertokäyttäjä. Kun palvelua suunnitellaan kognitiivisen saavutettavuuden näkökulmasta, lähtökohtana ovat sen sijaan ihmiset, joilla on erilaisia kognitiivisia haasteita.

Digipalveluissa selkeän kielen merkitys korostuu

Selkeä ja ymmärrettävä kieli on täysin olennainen osa saavutettavaa ja helppokäyttöistä verkkopalvelua. Digipalvelun saavutettavuus voi toteutua kokonaisuutena vasta, kun palvelussa käytetty kieli on selkeää ja ymmärrettävää.

Kuvittele mielessäsi tilanne, jossa saavut uuteen verkkopalveluun. Hetken ensivilkaisulla saat käsityksen, minkälainen visuaalinen ilme palvelussa on. Todennäköisesti et kiinnitä siihen suurempaa huomiota, vaan huomiosi keskittyy lukemaan näytöllä näkyviä sanoja. Sanat luovat meille ymmärryksen palvelun sisällöistä, luovat rakenteita ja ohjaavat eteenpäin.

Digipalvelussa käyttäjä toimii pääosin erilaisten tekstien varassa, eikä verkossa ei ole kasvokkaista vuorovaikutusta tukemassa tiedon jäsentymistä. Kielellä on suuri merkitys käyttäjän toimintaan. Digipalvelun hyvä käyttäjäkokemus syntyy siitä, että käyttäjä osaa käyttää palvelua toivotulla tavalla. Käyttäjälle tulee silloin myös tunne, että hän osaa toimia oikein.

Milloin voidaan puhua saavutettavasta kielestä? Tässä työkalupakissa näkökulma on, että ymmärrettävä ja selkeä yleiskieli edistää hyvää kognitiivista saavutettavuutta, joten käytämme tässä yhteydessä myös sanaparia saavutettava kieli. Kuitenkin kaikkein saavutettavinta kieltä on selkokieli. Selkokieli on oma kielimuotonsa, joka on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan helpompaa ja luettavampaa kuin yleiskieli – selkokieli ei siis ole sama asia kuin selkeä yleiskieli. Lue tarkemmin selkokielestä tämän työkalupakin sivulta Tunnista selkokielen tarve.

Kielen selkeys ja ymmärrettävyys on ollut tavoitteena hallinnossa jo vuosikymmeniä. Suomi on myös ollut ensimmäisiä maita, joissa virkakielen ymmärrettävyydestä on säädetty. Tästä huolimatta digipalvelujen saavutettavuuden edistämisessä on keskitytty pääosin teknisiin seikkoihin. Tämä työkalupakki lisää tietoisuutta selkeän kielen keskeisestä roolista digitaalisen palvelun saavutettavuudessa.

“Digipalvelu voi ensivilkaisulla näyttää selkeältä ja se saattaa toimia oikein apuvälineillä tai -ohjelmilla, mutta käyttäjät eivät siitä huolimatta onnistu tekemään tarvitsemiaan asioita.

Digipalveluiden haasteet voivat liittyä ymmärrettävyyteen tai helppokäyttöisyyteen. Palvelun otsikot voivat johtaa käyttäjää harhaan tai toiminnot saattavat sijaita vaikeissa paikoissa. Teksti voi olla lukijalle liian vaikeaa, eivätkä kuvat tai videot tue ymmärtämistä. Palvelu ei ole kognitiivisesti saavutettava eli helppokäyttöinen ja ymmärrettävä.”

Digitaaliset palvelut tarvitsevat lain vaatimukset ylittävää suunnittelua (Saavutettavuusvaatimukset.fi)