Kirjoita ymmärrettävästi

Käyttäjälähtöinen kieli on selkeää, tuttua ja rakenteeltaan yksinkertaista. Tekstin sisäinen logiikka on selkeä.

Käytä tuttuja sanoja

Käytä sanoja, joita lukijakin käyttäisi. Suosi pääasiassa yleiskielen sanoja.

Jos vaikeaa termiä tai käsitettä ei voi välttää, se kannattaa se­lit­tää heti. Myös ly­hen­teet kan­nat­taa kirjoittaa auki silloin, kun nii­tä käy­te­tään teks­tis­sä en­sim­mäi­sen ker­ran. Selityksen voi lisätä esimerkiksi eli-sanan avulla tai erillisessä virkkeessä.

Laissa tai viranomaisten välisessä viestinnässä käytetyt hankalat ilmaukset kiertävät helposti tekstistä toiseen. Älä kuitenkaan toista lakitekstin ilmauksia sellaisenaan, vaan pysähdy miettimään, mitä tietoa lukija oikeasti tarvitsee, ja muotoile asia uudelleen lukijalle konkreettisemmin tai täsmällisemmin.

Käytä yksinkertaisia lauserakenteita

Kirjoita lyhyitä lauseita ja virkkeitä ja suosi arkikielessä tavallisia kielen rakenteita. Kerro, kuka tekee ja mitä hän tekee. Muodosta täydellisiä lauseita ja käytä tavallisia pää- ja sivulauseita. 

Aloita tärkeimmästä: kerro ensin pääasia, sitten vähemmän tärkeät asiat. Ilmaise yhdessä lauseessa vain yksi tärkeä asia.

Vältä ympäripyöreyttä ja epäinformatiivisia lauseita. Suosi aktiivimuotoisia verbejä ja ohjaa toimintaan selkeillä verbeillä (esim. siirry, käytä, täytä, hae, kirjoita…). Silloin ohjeet erottuvat ympäröivästä tekstistä.

Vältä hankalia rakenteita, jollaisia ovat esimerkiksi pitkät määriteketjut, lauseenvastikkeet, kiilalauseet ja substantiivityyli. Löydät niistä valaisevia esimerkkejä eOppivan verkkokurssista.

Vältä myös kaksoiskieltoja. Niiden tulkinta vaatii aivoilta enemmän ponnisteluja kuin myöntölauseiden lukeminen.

Huolehdi tekstin sisäisestä logiikasta

Tarkista, että lauseet liittyvät luonnollisella tavalla toisiinsa. Varmista, että viittaukset jo aiemmin mainittuihin asioihin ovat yksiselitteisiä. Voit käyttää myös toistoa, jos se lisää tekstin ymmärrettävyyttä.

Käytä tekstissä sanoja, jotka auttavat lukijaa ymmärtämään, miten tekstissä mainitut asiat liittyvät toisiinsa. Näin lukijan ei tarvitse arvailla, onko mainittu asia toisen asian syy, ehto, vaihtoehto tai vastakohta.

Tarkista, miten kuljetat tietoa tekstissäsi. Lukijan on useimmiten helpointa seurata tekstiä, kun sijoitat tutun asian virkkeen alkuun ja uuden asian virkkeen loppuun. Uutta tietoa on helpompi ottaa vastaan, kun uusi asia kytketään tuttuun.

Varmista, että linkit ovat selkeitä

Mieti, mikä on sisältösi tärkein tehtävä ja minne haluat ohjata lukijaa. Linkitä toisiin sisältöihin vain silloin, kun se aidosti hyödyttää käyttäjää. Pohdi jokaisen sisällön yhteydessä käyttäjän polkua verkkopalvelussa ja sitä, minne haluat hänet ohjata.

Lukijan katse ja huomio kiinnittyvät helposti linkkeihin, joten harkitse tarkkaan, milloin sijoitat linkkejä lauseen tai kappaleen sisään. Linkit kannattaa pääosin sijoittaa ajatuksellisten kokonaisuuksien ja tekstikappaleiden loppuun tai jopa koko tekstin päätteeksi. Näin lukija voi rauhassa ensin keskittyä tekstin ymmärtämiseen ja sen jälkeen erikseen lisätiedon lähteisiin.

Kirjoita linkille kuvaava linkkiteksti. Lukijan pitää ymmärtää mihin ja miksi linkki hänet ohjaa. Linkkitekstin tulee kuvata linkin kohde niin tarkasti, että sen ymmärtää, vaikka ympärillä oleva teksti jäisi lukematta.

Älä käytä linkkiteksteissä pelkkiä verkko-osoitteita (www.jokuosoite.xx) tai liian lyhyitä ja epämääräisiä linkkitekstejä (lue lisää, täältä, tästä, paina tästä).

Pelkkä kohdesivun otsikko ei myöskään ole välttämättä paras linkkiteksti. Huolehdi, että linkkitekstissä ja kohdesivun otsikossa on kuitenkin jotain samaa, jotta linkin avannut kävijä tietää tulleensa oikealle sivulle.

Ruudunlukuohjelmien käyttäjät voivat selailla sivua linkistä toiseen liikkumalla tai listaamalla kaikki sivun linkit erilliseen linkkilistaukseen. Huolehdi siis, että sivun linkit erottuvat toisistaan. Varmista myös, että jokaisen linkin kohde on helppo ymmärtää, vaikkei tietäisi, missä tekstin kohdassa linkki on esiintynyt.

Vinkki
Kokoa oman verkkopalvelusi linkityskäytännöt ja esimerkit omaan ohjeistukseen. Näin sisällöntuottajilla on käytössä omaa työtä helpottavia konkreettisia esimerkkejä ja malleja.