Kirjoita lukijan näkökulmasta

Kirjoita lukijalle ja lukijan näkökulmasta. Valitse tekstiin sopiva äänensävy ja puhuttelutyyli.

Tunnista tekstisi lukija

Aloita aina ensimmäiseksi miettimällä, ketkä ovat verkkosivujesi käyttäjiä ja ketkä lukevat sisältöjä.

Kirjaa ylös muutamalla sanalla tai virkkeellä, millaisia lukijoita ajattelet tekstillä olevan. Tee tämä myös siinä tapauksessa, että työstät tekstiä yhteistyössä muiden kanssa tai muokkaat tekstiä jonkin aiemman tekstin pohjalta. 

Hyödynnä alta löytyviä apukysymyksiä tekstisi lukijan tunnistamiseen tai organisaationne omia asiakaskuvauksia, jos sellaisia on tehty. Kun kirjaat lukijan tilanteen itsellesi muistiin, se pysyy helpommin mielessä myös sisällön tuottamisen aikana.

Apukysymykset lukijan tunnistamiseen
  • Kuka tekstisi oletettu lukija on?
  • Missä tilanteessa hän on tullut tähän palveluun?
  • Mitä hän tarvitsee tai mitä hän haluaa tehdä?
  • Mitä tavoittelet tekstillä? Mitä haluat hänen ymmärtävän tai tekevän?
  • Mitä hän tietää aiheesta, josta kirjoitat?
  • Mitä ennakkoluuloja hänellä voisi olla? Mitä esteitä tai hankaluuksia, jotka saattavat vaikuttaa siihen, miten hän lukee tekstiä?
  • Millaisia palvelukanavia ja millaista kieltä hän on tottunut käyttämään?

Kirjoita lukijan näkökulmasta

Asetu lukijan asemaan ja kohdista sanasi hänelle. Kirjoita aiheesta lukijan näkökulmasta, älä organisaation tai viranomaistyön näkökulmasta. Mieti, mitä tekstillä pitäisi saada aikaan.

Kirjoita omin sanoin ja ihan tavallisesti! Ajattele ensin, mitä asia käytännössä tarkoittaa lukijan kannalta. Mieti, miten kertoisit asian suullisesti esimerkiksi asiakaspalvelussa tai puhelimessa.

Kannattaa myös pohtia, onko tekstin lukijoina ihmisiä, joilla voi olla haasteita lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Tuleeko teksti tilanteeseen, jossa käyttäjissä on erityisryhmiä kuten vammaisia, ikäihmisiä tai maahanmuuttajia? Jos vastaus on kyllä, tutustu tarkemmin sivuun Tunnista selkokielen tarve.

Jos tekstin lukijoina on tietyn ammattialan asiantuntijoita, voi teksti tarvittaessa poiketa yleiskielestä esimerkiksi sanastoltaan. Muista kuitenkin, että myös asiantuntijat hyötyvät selkeästi ryhmitellystä ja silmäiltävästä sisällöstä. Siksi kaikissa verkkoteksteissä kannattaa noudattaa mahdollisimman pitkälle selkeän kielen yleisiä periaatteita.

Käytä sopivaa äänensävyä

Äänensävy muodostuu käytetystä kielestä: sanoista, rakenteista ja tyylistä. Se tarkoittaa käytännössä, miten asiat sanotaan.​ Tekstin äänensävy vaikuttaa siihen, millainen kuva ja tunne organisaatiosta tai palvelusta muodostuu. ​Hyvä äänensävy puhuttelee asiakasta ja on samalla omalle organisaatiolle luonteva tapa käyttää kieltä. 

Mieti, minkälainen äänensävy sopii tekstisi lukijoille parhaiten. Yleensä toimivin sävy on selkeä ja asiallinen mutta ei liian jäykkä tai vaikeaselkoinen.

Puhuttele lukijaa. Useimmissa teksteissä suora puhuttelu eli sinuttelu toimii parhaiten. Sinuttelu kohdistaa tekstiä suoraan lukijalle, auttaa havaitsemaan toimintaohjeet muun tekstin seasta sekä tuo selkeästi esiin, mitä lukijan on tekstin mukaan tehtävä.

Tunnista kohdat, joissa sinuttelu ei toimi. Joskus sinuttelu voi olla turhan osoittelevaa, luvata liikoja tai tehdä liikaa oletuksia lukijan tilanteesta tai kyvystä tehdä päätöksiä itse. Myös arkaluontoisten aiheiden käsittelyssä voi olla parempi käyttää epäsuoraa muotoilua.

Liian runsas sinuttelu tai omistusliitteiden käyttö voi myös tehdä tekstistä epäselvän. Jos huomaat, että tekstissä on omistusliitteitä runsaasti, kokeile lukea tekstisi ääneen ja tarkista, ettei selkeys kärsi kohteliaisuuden kustannuksella.

Ota lukija huomioon tekstissä ajatuksen tasolla ja pyri vuorovaikutukseen hänen kanssaan. Kuvaa tekstissä lukijan toimintaa ja hyötyjä, älä kuvaile pelkästään organisaation toimintaa.

Tekstin äänensävyyn ja lukijan huomioimiseen ei ole olemassa vain yhtä ratkaisua, vaan siihen vaikuttavat aina tekstin tavoite ja konteksti.