Tunnista selkokielen tarve

Tunnista, onko käyttäjinä selkokielen tarvitsijoita. Mieti, miten esität selkokielistä sisältöä verkossa.

Selkokieli on ihmisille, joille yleiskieli on liian vaikeaa

Selkokieli on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

Selkokieli on oma kielimuotonsa, joka on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan helpompaa kuin yleiskieli. Selkokieli ei siis ole sama asia kuin selkeä yleiskieli.

Selkokeskuksen arvion mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa jopa 750 000 ihmistä. Selkokielen tarpeen taustalla on usein jokin seuraavista syistä:

  • synnynnäiset neurobiologiset syyt (esimerkiksi kehitysvamma, dysfasia, lukivaikeus, ADHD tms.)
  • elinaikana tapahtuva kielitaidon heikentyminen (esimerkiksi muistisairaus, afasia)
  • suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli (esimerkiksi maahanmuuttajat, viittomakieliset ja muiden vähemmistökielten puhujat).

Selkokeskuksen mukaan selkokielistä sisältöä tarvitaan aina silloin, kun

  • palvelu koskee kaikkia kansalaisia (esimerkiksi verokortin tilaaminen, rikosilmoituksen tekeminen, lääkäriajan varaaminen)
  • palvelu tai sisältö koskee erityisesti selkokieltä tarvitsevia ihmisiä
  • palvelu tai tieto on saatavilla vain digitaalisessa muodossa.

Tunnista selkokielen tarve omassa verkkopalvelussasi

Tunnista, onko verkkopalvelusi käyttäjinä erityisesti selkokielen tarvitsijoita. Tuleeko teksti tilanteeseen, jossa käyttäjissä on erityisryhmiä kuten vammaisia, ikäihmisiä tai maahanmuuttajia? Pohdi, miten paljon verkkosivujenne käyttäjät tarvitsevat selkokieltä nyt ja tulevaisuudessa ja mikä olisi teille sopivin ratkaisu selkosisältöjen tarjoamiseksi.

Muista ottaa huomioon myös selkokieltä tarvitsevan käyttäjän palvelupolku eli se, miten käyttäjä etenee palvelussa ja löytää selkokieliset sisällöt. Tunnista palvelupolusta erityisesti se, miten selkokielinen sisältö kytkeytyy yleiskielisiin sisältöihin ja milloin käyttäjälle mahdollisesti kannattaisi tarjota vaihtoehtoisia palvelukanavia digitaalisen kanavan lisäksi. Voit hyödyntää palvelupolun hahmottelussa työpohjaa.

Selkokieli verkkosivuilla

Mieti seuraavaksi, mikä olisi oman palvelusi käyttäjille sopivin tapa esittää selkokielistä verkkosisältöä.

Kokonaan selkokielinen verkkosivusto tarkoittaa sivustoa, josta ei ole toteutettu ollenkaan yleiskielistä versioita. Etuna tällaisella sivustolla on, että ylläpidettäviä kieliversioita on vähemmän. Samalla on kuitenkin muistettava, että sisältöjen tuottaminen selkokielellä vaatii aina erityistä asiantuntemusta, joten tämä tulee ottaa huomioon sivuston ylläpidossa.

Verkkosivuille voidaan toteuttaa myös erillinen selkokielinen osio, jolloin se on useimmiten suppeampi versio yleiskielisestä sivustosta. Käyttäjien pääsy erilliseen selkokieliseen versioon tulee tehdä helpoksi ja näkyväksi, jotta se ei jää selkokieltä tarvitsevilta käyttäjiltä huomaamatta. Kognitiivisen saavutettavuuden ohjeissa muistutetaan, että verkkopalvelun etusivulta tulisi löytyä selkeä linkki, josta pääsee selkosivuille.

Selkokielistä sisältöä voidaan sijoittaa myös osaksi yleiskielistä sivustoa. Tämä tarkoittaa, että verkkopalvelu on pääosin yleiskielinen, mutta sivustolta löytyy joitakin sisältöjä myös selkokielellä. Yleiskielisen sisällön seassa olevien selkosisältöjen kohdalla kannattaa erityisesti pohtia, miten selkokieltä tarvitsevat käyttäjät löytävät ne helposti ja luontevasti.

Linkkejä lisätietoihin

Selkosisältöjen tuottaminen

Sisältöjen kirjoittaminen selkokielellä on vaativaa ja vaatii sekä aikaa että erityistä ammattiosaamista.

Selkotekstin kirjoittamisessa pitää kiinnittää huomiota paitsi sanoihin myös kielellisiin rakenteisiin ja tekstikokonaisuuteen. Lisäksi selkotekstin kirjoittamisessa tarvitaan ymmärrystä tekstin lukijoista: mitkä asiat ovat lukijoille tärkeitä, vaikeita tai uusia ja mikä taas tuttua.

Selkosisältöjen tuottaminen kannattaa antaa niille, jotka ovat perehtyneet siihen. Joissakin virastoissa on selkokielen asiantuntijoita, joiden tehtävänä on tuottaa ja päivittää selkokieliset tekstit eri kanaviin. Useimmiten selkosisältöjen tuottaminen ostetaan organisaation ulkopuolelta.